MF 165 MultiPower

Hirsipöytä
Akkukoneet
"Älytalo" WiFi kytkimillä
Viemärikamera
Palju

Hirsipöytä

Saaressa tehty hirsipöytä 55cm vahvasta haapatukista. Pinta on vielä hiomatta, öljyttyä ja kaluste paikalleen asemoitumatta. Kuvia klikkaamalla saat ne isommaksi.

Olen kaikkia muuta melkeen tehnyt, mutta puurakentamisen olen jättänyt ammattilaisille, kun niitä kans-kans kirvesmiehiä oli aikoinaan kahvila täynnä völlä puukot riippuen oikeiden kirvesmiesten joukossa. Nyt vanhemmiten olen joutunut sekaantumaan kuitenkin siihenkin ja tein huvilalle saareen hirsipöydän. Haapatukin n. 55cm halkaisijaltaan kanteen olin kaatanut viisi vuotta sitten ja tuoreet kuusitukit sitten takametsästä.

Halkaisuun on hyviä ohjeita ja jopa tee se itse mies laitteisiin. Kerron, miten tein käsivaralla: Lainasin 50cm laikan ja ketjun nuottakalastajalta Husqvarna 346XP sahaani. Sahan tyypin kerroin, että millään mökkisahalla ei pidä polttaa sahaansa. Laitoin tukkiin ohjauslaudan parilla naulalla kiinni ja pystysuoran kohdistuslaudan toiseen päähän aivan vaan silmille. Vedin aluksi vain n. 5cm syvän uran. Sitten varsinainen sahaus yli puoleenväliin ja en tehnyt urakkavauhtia, vaan käytin sahaani välillä tyhjäkäynnillä. Mitä vinompaan voit laittaa laikan sahaussuuntaan nähden, sitä suorempaa tulee sahaus. Tässä on se kriittisin vaihe, eli jos taas laitat laikan sivusuunnassa kohtisuorasta vinoon, tulee sitten porras keskelle.

Vahvan haapatukin du 55cm halkaisun alkua, hollihaka pitää tukin paikoillaan.

Sitten käänsin tukin, muuten hollihaka on ehdoton peli tässä hommassa pitämään tukin paikoillaan. Itse tein sellaisen 10mm neliskanttisesta nähtävästi fe35 terästangosta. Taas matala alku ura ja toisen puolen halkaisu. Sahalla tuntee, että ollanko vielä vastapuolen urassa vai ei. Vaikka miten sahaisi, jos vain on mahdollista viedä tukki sahalle, säästää sitten höyläystyössä. -Tietysti saha löysi kaksi 4 tuuman naulaa, jotka olin itse hakannut lapsena joskus 1960 jotain projektiani varten.

Kuvassa pöytäkalusto on vielä hiomatta, öljyttyä ja paikalleen asemoitumatta. Kansitukit 50cm levyisenä olivat niin painavat, että kokosin pöydän massikalla. Muutaman kerran jätin pöydän pinnan höyläämisen jälkeen mielestäni suoraan, mutta seuraavana päivänä oli taas lähes 1cm heittoja. Opin, että vahvakin haapatukki elää omaa elämäänsä kosteusvaihteluissa ja 1cm heitto korkeuksissa ja väliraossa kuuluu asiaan. Jos jotain kiinnostaa, niin ohessa on hirsipöydän piirustelma PDF muodossa.

Akkukoneet

Betoniviemärin vm 1956 piikkausta Hitatchi/Hikoki akkukoneella.

Päädyin vuosia sitten Hitatchi/Hikoki kauppatalon tuotteisiin. Nyt on jo viisi kappaletta eri akkukoneita ja ei ole valittamista. Epäloogisesti päättelin aikoinaan, että kun tekevät satojen hv sähkömoottoreita, kait osaavat tehdä hiukan pienempiä kanssa. Tämä sähkötyökalujen merkin valitseminen ja sitoutuminen on hankalaa ja joutua sitten sen värin kannattajaksi.

Oli ensiksi lainalla iso valovirtaiskuporakone merkillä ei alle 100 kilosille. Ostin sitten iskuporakoneen kahdella 18V akulla. On paljon vanhojen betoniviemäriputkien uusimisia vieläkin jäljellä kellarissa. Kun tuo isku ei ole tarkasti ottaen impulssi, vaan on kuitenkin voimana jonkinlainen kanttiaallon tapainen, on sen muodollakin varmaan merkitystä. Varmasti ovat valmistajat tutkineet asiaa mittausanturein. Eli tällainen muutaman kilon käsilaite on painoonsa nähden huomattavasti tehokkaampi, kuin isot ja myös varsinaiset kallioporavasarat, joista on kanssa hiukan kokemuksia. Selvennykseksi, eli kyllä isot ja painavat koneet ovat tietysti tehokkaampia, mutta yllättävän paljon on saatu tehollista iskuvoimaa akkukoneeseen.

Kun jo eläkeläinen päästää nämä akut melkeen tyhjiksi ja kun ei saa hommasta rahaa, voi sanoa vaimolle, että loppui virta ja huomenna jatketaan.:)

Jatkossa ostan 36V akkuja, vaikka ei ole vielä yhtään laitetta tai laturia sille. Toimii kuten 18V akku nykyisellään. Yksi akku kestää höylässä tai iskuporakoneessa noin 45 minuuttia ja monissa muissa laitteissa hiukan kauemmin jatkuvassa käytössä. Tein myös hirsikalustoa saaressa ja käsihöylä vei yllättävän paljon virtaa. Lopputulemana on että nämä akkukoneet eivät ole jatkuvaan urakkatyöhön, mutta kun tarvitaan tunnin pari jotain jatkuvaa työtä, nopeuttavat kyllä, kun ei tarvi vetää sähköjohtoja. Hyvä on vaihtaa akkuja vaikkapa puolen tunnin välein, ainakin teoriassa pitäisi lisätä akkujen käyttöikää.

"Älytalo" WiFi kytkimillä

Kännykän näyttö muutamasta kytkimestä paikallisen WiFin kautta. Pystyy ohjaamaan etänä vaikka ulkomailta.

Oikeanpuoleisessa kuvassa kytkentäkotelossa vasemmalta on automaattisulake, wifi rele ja toinen wifi rele lämpötila- ja kosteusanturilla. Näin saavutetaan laaja etäohjausmahdollisuus ja saadaan reaaliaikaista tietoa huonetilasta. Vikavirtasuojakytkintä ei ollut heti hyllyssä kuvanottovaiheessa, laitettiin kyllä jälkeenpäin.

Aluksi oli tarvetta liikekiinteistön poistoimureiden ajastettuun käyttöön ja sitten on käytetty systeemiä autolämmityspistokkeiden ohjaukseen sekä muuhunkin.

Ilmanvaihto
Liikekiinteistön ilmanvaihdon funktio on täysin erilainen rossipohjassa, kaupassa, kenkäosastolla ja kellarivarastossa. Toiminta on ohjattu WiFi etäohjattavalla automaatiolla, toiminta on varmaan kuten vastaavat Siemens HVAC (Heating, Ventilating and Air Conditioning), Ouman tai Wago, mutta pääosin kiinalaisilla Sonoff wifi kytkimillä ja eWeLink Android ohjelmistolla. Myyntimiehet sanovat tällaista talon älykkääksi ohjaukseksi, vaikka on vielä kaukana varsinaisesta tekoälystä, vaikkakin kytkimet voivat toimia itsenäisesti ajastuksen tai kauko-ohjauksen lisäksi mitatun lämpötilan tai kosteuden mukaan. Systeemiä varten hankittiin oma wifi reititin kiinteistöön ja halpa laitenetti liittymä erikseen jo aivan tietoturvasyistä. Eli laitenetti liittymällä ei pääse nettiin muuten surfailemaan, se taustatiedoksi alempana kerrottuun verkkoon liittämisestä. Jokaisessa säätökytkentäboksissa on kauko-ohjattava aikakytkin ja varsinainen lämpötila/kosteus/syklikytkin, jotta pystyttäisiin säätämään laajasti puhaltimien tai imureiden toimintaa. Näin pystytään tarkasti eri vuoden- ja vuorokausiaikaan oikeaoppisesti termodynamiikan periaatteiden ja vaikkapa Mollier diagrammia apuna käyttäen säätämään ilmanvaihtoa.

Anturikytkimen ohjaus on 4 min viiveellä varsinaisesta ajastinkytkimestä, eli esim. 10.04, 10.34.... Ohjaus kun tapahtuu kiinalaisten Keski-Euroopassa olevalta serveriltä minuutin välein talon wifi reitittimen kautta, siksi asetettu 4 min viive jatko-ohjaukseen.

Niitä on tarjolla erilaisia wifi kytkimiä keskimääräiseen hintaan 5-10 euroa kappaleelta tilattuna Kiinasta, saa nyt Suomestakin. Sähköisesti kytkentä on helppo, mutta Wifi laitteiden linkittäminen reitittimeen on hiukan kiinalainen juttu, siitä alempana.

Auton lämmityspistokkeet ja muuta
Kun oli valmiina 3-vaihe liittymä sulakkeineen sisätiloissa lähellä autojen parkkipaikkaa, valoin jakotolpan usealla pistorasialla, johon kytkin kolme eri vaihetta eri wifi-kytkimillä sisätilassa olevan kytkentälaatikon kautta, jossa on vikavirtasuojakytkin ja sulakkeet. Jaoin vaimon kännykkään ewelink ohjelman, jolla hän voi laittaa lämmityksen päälle autoonsa.

On myös valmiina kulunvalvontaan antureita ja muuta, mutta kun on jo rikkontunut kolme Sonoff kytkintä, eli kytkimissä on laatuheittoja ja mitään kriittistä en laita vielä niiden varaan. Olenkin valmiksi Wifi-parittanut työhuoneessa kytkimiä, joka on eniten aikaavievää hommaa. Voi mennä puoli vuorokautta, ennenkuin kytkin on kätelty ja päivitetty Saksassa olevan kiinalaisten serverin kanssa. Kun käytän erillistä laitenetti liittymää, niin sen mokkula, kytkin ja kännykkä pitää olla muutaman metrin lähekkäin, jotta kättely (handshake) onnistuisi. Sitten pitää mennä kännykän kanssa tavallisen wifin alueelle ja odottaa jopa yön yli, että wifi kytkentä on kiinalaisten Saksan palvelimella valmis. Mitään todella tärkeää toimintaa ei kannata rakentaa näiden varaan, kun kiinalaiset voivat milloin tahansa pistää Keski-Euroopassa olevan palvelimen hiljaiseksi. Äkkiä kyllä siten vaihtaa rikkontuneen uuteen etukäteen päivitettyyn kytkimeen systeeminsä ja vaihtaa hetkessä nimen Ewelink interfaceen, eli nämä värkit ovat vielä tee se itse miehelle (DIY).

On ollut noita saksalaisia kännykällä ohjattavia pistorasiaan laitettavia kytkimiä, mutta nekään eivät toimi pakkasessa, mutta muuten hyvin ja varmasti. Siksi minulla on kuvassa ulkolämpö kytkin aivan vain testausta varten, joka ei ohjaa mitään. Saanpahan samalla tarkan talon ulkolämpötilan ja ilman kosteuden, vaikka olisin ulkomailla. Osa näistä SonOff kytkimistä toimii edelleen kuin junan vessa, mutta kriittisiin paikkoihin katselen vielä vaihtoehtoja.

Viemärikamera

Ostin Kiinasta päälle kympillä endoscopen eli vaikkapa viemärikameran suomeksi. Siinä on merkillinen esto, että kiinalaisella kännykällä ei toimi, mutta vanhemmalla korealaisella Samsungin Android alustalla kyllä. Oli siitä juttua kansainvälisillä foorumeilla tarkemmin, mutta nyt keskitytään värkkiin. Latasin Samsungiin Endoscope nimisen ohjelman joka toimi hyvin. Johtona on 5m ja teippasin sen Kärcherin painepesurin putkenaikasuvarustukseen putkeen, kuten netissä nimittävät tätä vesiejektori periatteella itseään vetävää viemäriputken aukaisupäätä. En laittanut aivan päähän tätä kameraobjektiivia, jotta ei se särkysi.

Sadevesiviemäristä kameran poisvetoa ja lopussa kuvaa ulkoilmasta.

Kun ei tiedä, kuka syö mitäkin juuri siinä ohessa tätä juttua lukiessaan, en laita videota viemäristä, mutta ohessa on video kameran poisvedosta sadevesiviemärin tarkistuksesta. Lopussa näkyy kuva sitten ulkoilmasta, josta voi päätellä kuvan tarkuudesta. Kameran objektiivin päässä on valoledejä, joiden voimakkuuta voi säädellä.

On siinä pientä värkkäämistä painepesurin ja kännykän kanssa, mutta olen pelastanut kaksi turhaa kaivausta ja teimme yhden metrilleen tarkan kaivauksen asfaltin läpi. Hintansa on hankkinut.

Palju

Yksinkertaisen paljunkin käyttö meni tekniseksi projektiksi huvilalla saaressa. Vaikka olisi hyvä uimakelpoinen ranta vieressä, vanhemmiten haluaa löhöillä 35-37 asteisessa vedessä aivan vaan saunan vieressä. Kun näinä kuivina kesinä ei tullutkaan vettä riittävästi tuoreesta kaivosta, piti käyttää humuspitoista järvivettä. Pumppaamalla järvivettä kaivon lähiympäristöön pari päivää ennen sai aikaiseksi kyllä puhdasta tekopohjavettä, mutta vaivansa oli siinäkin. Ratkaisuna oli sitten perinteinen uima-altaiden tyyppinen hiekkasuodatin ja klooraus humuspitoisesta järvivedestä.

Palju saaressa. Oikealla varren päässä paljukauha veden lämpötilan tasaamiseen. Ei tätä alunperin lantakolaa ole koskaan käytetty sen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan.

Olihan minulla kokemusta Espanjasta yli kymmenen vuotta yhden uima-altaan ylläpidosta. Toinen tärkeä juttu on lämpöeristetty kansi, joka on paljun päällä lämmitettäessä ja muuten sitten suojana. Kesälläkin kova tuuli jäähdyttää kovasti lämmintä vettä. Klooria lisään vasta käytön jälkeen. Lämpimässä vedessä sitä haihtuu tai tekee jotain muita reaktioita selvästi enemmän, kun normaalissa uima-altaassa vesimäärään suhteutettuna.

Veden vaihdosta ei ole vielä muodostunut juuri muuta rutiinia muutakuin vieraiden käynnin jälkeen tyhjään paljun.